Mikä näyttö minulle sopisi?

02.10.2020

Kuten kaikkien laitteiden hankinnassa, myös näytön kohdalla on syytä pureutua ensimmäisenä kysymykseen ”mihin minä tätä tulen käyttämään?” Mikäli vietät valtaosan ajasta Counter-Striken maailmassa headshotteja painaen, on tärkeimmät ominaisuudet näytössäsi virkistystaajuus sekä vasteaika, kun taas kuvankäsittelyn, videoeditoinnin tai muun graafisen työn ykköskriteeri on väritoistoltaan ja -syvyydeltään laadukas paneeli. Mikäli taasen käyttö on niin sanotut pakolliset pahat (laskunmaksu, iltapäivälehdet ym.), on tärkeintä, että näytössä näkyy kuva.

Nykypäivänä näyttöjen koon lähtötaso ja samalla yleisin kokoluokka on 24”, joka soveltuukin mainiosti niin peli- kuin toimistokäyttöönkin. Suurempaa kuvapinta-alaa kaipaaville monitoreja on saatavilla ainakin 34” asti, mutta luonnollisesti hinta kasvaa tuumien mukana. Tätä suuremmat aparaatit menevät jo televisioiden puolelle, jolloin ongelmaksi muodostuu täysin toisenlaiseen käyttöön optimoidut ominaisuudet.

Mitäs nämä paneelit, hertsit ja resoluutiot sitten ovatkaan?

Yleisimmät paneelityypit ovat IPS (In-Plane Swtching) ja TN (Twisted Nematic), joista IPS on tunnettu paremmista katselukulmista sekä paremmasta värimaailmasta (erityisesti mustan osalta). TN-paneelissa taasen on tyypillisesti pienempi vasteaika ja kyseisiä näyttöjä on saatavilla korkeammilla virkistystaajuuksilla, eli nämä ovat erinomainen vaihtoehto varsinkin toimintapelien pelaajalle. Tosin viime aikoina myös IPS-paneelilla varustettuja näyttöjä on tullut saataville korkeammilla virkistystaajuuksilla.

Resoluutio, eli näytön erottelukyky kertoo, kuinka monta kuvapistettä näytölle mahtuu, sekä kuinka tarkka kuva on. Perustason 24” näyttöön Full HD on aivan passeli, kun taas suuremmissa kokoluokissa kannattaa valita korkeamman resoluution paneeli pikselöitymisen ehkäisemiseksi. Graafisesti vaativammassa käytössä tulee huomioida korkeampien resoluutioiden kovemmat vaatimukset näytönohjaimelta, sekä liitäntästandardit (HDMI-/DisplayPort-versio). Yleisimmät resoluutiot ovat 1920 x 1080 (FullHD, 1080p), 2560 x 1440 (2K, 1440p) sekä 3840 x 2160 (4K, UHD). Näiden lisäksi on myös olemassa ns. ultrawide-resoluutiot ja -näytöt.

Virkistystaajuus (eli kuvan päivitysnopeus) taasen nimensä mukaisesti kertoo montako kertaa sekunnissa kuva piirtyy näytölle, toisin sanoen kuinka sulavaa liikkuva kuva on. Tavalliset näytöt ovat 60 hertsin malleja, markkinoilta löytyy kuitenkin laaja valikoima eri virkistystaajuuksin varustettuja näyttöjä aina 360 hertsiin asti. Virkistystaajuuden merkitys korostuu pelikäytössä, etenkin nopeatempoisissa räiskintäpeleissä, joissa nk. ”hertsinäytöt” (vähintään 144 Hz) ovat nykypäivänä de facto -standardi. Myös virkistystaajuuden suhteen täytyy ottaa huomioon kasvavat laitteistovaatimukset – näytön korkeammasta hertsimäärästä ei ole iloa, mikäli tietokone ei pysty piirtämään tarpeeksi ruutuja sekunnissa. Tätä kompensoimaan osasta pelinäyttöjä löytyy myös Adaptive-/Free-/G-Sync-toiminto, joka muuttaa näytön virkistystaajuutta dynaamisesti ruudunpäivitysnopeuden mukaan, joka myös osaltaan sulavoittaa liikekuvaa.

Olisiko Sinunkin aika päivittää näyttö tähän päivään? Mikäli tunsit piston sydämessäsi, nappaappas kukkaro mukaan ja mars mars Tikofixille, niin valitaan yhdessä siulle se paras vaihtoehto!